Monitieteisyys

Monitieteisyys viittaa akateemiseen instituutioon, jossa on edustettuna useita tieteenaloja, tai tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja.

Monitieteisessä instituutiossa voidaan opiskella, tutkia ja opettaa laajaa tieteenalojen kirjoa. Monitieteinen tutkimus on luonteeltaan kokoavaa. Yhteistä tutkimusongelmaa tai -aluetta tarkastellaan ryhmätyön tapaan eri alojen kysymyksenasetteluista, menetelmistä ja teoreettisista lähtökohdista käsin. Eri osatutkimusten integroituminen tapahtuu yleensä loppuraportin tasolla. Eri tieteiden välillä ei kuitenkaan välttämättä synny todellista vuorovaikutusta, vaan nämä pysyvät ja toimivat erillisinä paradigmoina tai ”perinteisinä tieteinä”.^[1]

Monitieteisyydelle läheisiä käsitteitä ovat tieteidenvälisyys ja poikkitieteisyys. Tieteidenvälisyydessä tutkimuksellisen integraation oletetaan toteutuvan myös analyysin muotoutumisessa ja sisällössä itse tutkimusprosessin kuluessa. Poikkitieteisyys edellyttää lisäksi käsitteellistä ja metodologista yhtenäisyyttä sekä prosessia, jossa teoreettinen viitekehys yhdistää erilliset osa-analyysit.^[1]

1. ↑ ^{a b} Jussi Pakkasvirta: Moni- ja poikkitieteisyys sekä tieteidenvälisyys : Monitieteisyys Monitiede vai monta tiedettä? Näkökulmia poikkitieteiseen kulttuuri-, yhteiskunta- ja aluetutkimukseen.. Helsingin yliopisto. Viitattu 16.12.2014.